Kesä oli ikuisuus

sen yksikin päivä päättymätön

kun hiki liimasi hiesun ihoon

pitkän loikan päätteeksi

pölyävässä montussa

kun vanhasta talosta muistona

vain maatunut raunio

mansikoista punainen maankohouma

kun uima-asujen kätköissä

tyttöjen notkeita varsia

pyöristivät kumparoituvat salaisuudet

 

Simpukan kummallinen elämä

vyöhykkeellä jossa hiekka loppuu

varpaiden alla ja muta alkaa

Menetetty pysyvyys

kadotettu viattomuus

äkkisyvä ja upottava lieju

 

Vain uimataitoisille