Kaiken mittariksi

kovapäisen oma pää

yhteiselon tiellä riittää

ei tarvi keltään kysyä

voi kannassansa pysyä

ilman käsirysyä

kun vain huutaa lujaa

ääni kiirii kaitaa kujaa

omaan luiseen kalloon

kuin kaasu ilmapalloon

 

Kaikuluotaimena käyttää

myös toisten kalloja

jos ne kalaparvet näyttää

(aina piisaa tolloja)

hän kaikkiin vesiin

laskee koukkujaan

ja heittää verkkojaan

kun joku nousee esiin

ei kuule kuuntele

mies moista vikinää

vain omiaan hän toistaa

ja itsellensä loistaa

kun muita monottaa

 

Unissaan vain yhtä pelkää:

joku kopauttaa kohta selkää

ja kun kääntyy katsomaan

on siinä toinen samanmoinen