Lucian päivänä 1939 mies

kirjoitti siskolleen sieltä jostakin

toivoi jouluksi pakettia:

            etu päässä voita

            sokeriakin jos sitä saa

            jos ei saa niin sillä hyvä

            ja valokuvia että saa katsella kotiväkeä

            kirjekuoria ja paperia

            Parran ajo koneen teriä


 

Luciaa tuskin korsussa tunnettiin

Lusiferus sitäkin paremmin:

            soitteli urkujaan harva se päivä

            omaksi kunniakseen


 

kehnommallakin kulttuurin tuntemuksella

kelpasi lännen etuvartioon torjumaan

piippalakkien paraatimarssin kohti Helsinkiä

            uskoivat kajauttavansa uraata

            parin viikon kuluessa

            torilla tavataan –tapahtumassa


 

samassa uskossa heidän lapsensa panssarivaunuissa

            Prahan kaduilla elokuussa 1968

             kohta jo hämmentynein ilmein

             sotilaat nuo lapsenkasvoiset

(me selvisimme lomien perumisella)


 

inhimillisen valon pilkahdus synkässä systeemissä


 

kala seurailee aitaa katiskaan

vaikka toinen laita on avoin

            onko ihmisen pakko?


 

Lucian päivänä yksiyhdeksänkolmeyhdeksän

koti ei enää ollut vaihtoehto korsulle


 

Sano kaikille oikee paljon terveisiä

samoin naapureille myös

Näkemiin vaan

                        veljesi Vilho