Haasteena on tällä kertaa kirjoittaa oma runo Caj Westerbergin runon innoittamana. Voitte tarttua runon teissä herättämään tunnelmaan, ajatuksiin tai sitten yksittäiseen säkeeseen tai sanaan.

***

muistot kaikuvat loputtomina kuin

                                               vastakkaiset peilit
eikä niitten kautta voi astua kuin toisiin
                                                     itsensä kuviin,

ulkona taivaanrannan tähti, kumipallo, ja koira  

Caj Westerberg, kokoelmasta Uponnut Venetsia (Otava 1972)

 ***

 

 

Peilisalin kuningattarella on

verkkokalvot jotka näkevät

annettuja näkyjä seinillä

jokainen peili kertoo

miten sitä ollaan kun ollaan

niin kuin olla pitäisi

millaiset ilmeet on kasvoilla

silloin kun tunnetaan

niin kuin tuntea pitäisi

tämä on suoraa lähetystä

kaikelle kansalle

läpinäkyvästä peililasikaapista

 

Takapihan puoleinen seinä

on maalattu mustaksi siinä

kynnellä raaputettu tirkistysaukko

tähdenmuotoinen side muistoihin

jolloin oli toiveita ja vaarat olivat iloja