pasanen

Vahvaa tunnetta ja samoin ajatuksin kun itselläkin.

Hieno. Sitä usein unohtuu, että ne meidän sankarit olivat oikeestaan vielä ihan lapsia; eivät koskaan ehtineet fyysisesti miehiksi kasvaa, vaikka joutuivat miesten tehtäviin. Ja ne, jotka sieltä selvisivät, juuttuivat usein omaan paatokseensa. Meidän muiden paatosta tai paatuneisuutta tämä runo ravistelee.

Kurkistin taas...kiitos!

Kylmät väreet meni tuota loppua lukiessa.

kontrastia

eka säkeistö jäykän oloinen, toinen hyvä

Koskettava, voimakas. Hieno tuo: samat pönäkät tanakat punakat hanakat miehet ja miehen puolet puolimielet. Siinä on rytinällä ja rytmikkäästi sanottu monta asiaa. Jälkiosasta tulee mieleen isoenoni, joka kaatui sodassa oman käden kautta.

Pompöösiä paatosta :)

Tämä on hieno. Koskettava, syvällinen ja kantaaottava ja silti yhtäaikaa hauskasti sanoilla leikkivä, vekkuli runo.

Hyvä kontrasti noiden punakanhanakoiden miesten ja männynjuuriristin välillä. Sinulla on Pasanen runoissasi paljon hyviä ajatuksia, joskin tyyliä hioisin vielä hiukan. Syyllistyt itsekin pompöösiin paatokseen, joskin se tietysti on anteeksiannettavaa näin itsenäisyyspäivän juhlarunossa.

On selvää, että Runotorstain pikatahdilla tehtyjä runoja ei ehdi viimeistelemään, eikä se ole tarkoituskaan. Mutta sinun runosi ovat sen verran kehityskelpoisia, että kannattaisi ottaa joulunpyhinä tunti päivässä ja rapsuttaa turhaa kuonaa pois runoistasi. Toistan, että runot ovat hyviä jo nyt, mutta niistä voisi saada vielä parempiakin.

Kiitän kaikista kommenteista, erityisesti niistä, joissa on nähty vaivaa kriittisiin arvioihin. On suhteellisen helppo välittää aistihavainto niin että se ymmärretään (samalla tavalla), ajatus on jo vaikeampi ja tunne menee helposti ns. reisille. Tai jää suutariksi kuten näyttää käyneen lukijoiden kommenteissa eka säkeistön kohdalla: paatoksellisella tyylillä matkin samalla sitä mitä kritisoin, mutta se ei siis toiminut lukijan puolella. Tällainen palaute (ristiriitainenkin) on tärkeätä. Ravistelut rapsivat kuonaa...