pannuhuoneen humina ja jyminä

puru palaa luukun takana

hihna laukkaa itsensä yli

venttilien suhinaa      höyrypillin vislaus

ruokatunti alkaa       hihnan liike hidastuu

hiljaisuus      paitsi kello     kerran valkea kellotaulu

roomalaiset numerot ei sekuntteja näytä

punnukset ja vitjat      rat-tai-den verk-kai-nen

mää-rä-tie-toi-nen rik-rak-rik-rak

                     alakerrassa aavemainen

                     purun ja pölyn maailma

                     askelteni jäljet peittyivät

                     nopeasti kuin lumituiskussa

                     ei täällä saisi olla

 

 

tukkikuorma keikahtaa       rymisten altaaseen

mätänevän kuoren kyllästämä muta muhii väkevästi

auringon lämmössä metaani kuplii

 

uittokeksien avittama tukin nousu altaasta

piikkistä hihnaa       ylhäällä se kierähtää lavitsalle

asetellaan kohti sahanteriä       taulussa lukee:

           varo pyörivää kuolemaa

vieressä mestarin lasikoppi

seinällä teriä odottamassa tuomiota:

           teroitus tai romutus
 

valmiit laudat ja lankut pudotetaan altaaseen

           sininen neste neste roiskuu yli laitojen

sitä pitää vähän vältellä lajinsa mukaan

sahatavara työnnetään kiskovaunulla taapelille

vaunulla ajaminen lapsilta kiellettyä tietysti!

           (vain kerran suistumme kiskoilta)
 

on kesä ja keskiyö

työt jatkuvat kysyntä on hurjaa

           mummo sanoo

että lankut ja laudat viedään

Ykspihjalan satamaan sieltä Englanttiin

           keittää miehille lisää kahvia

pihlaja on vaikea sana