Monta kevättä
siis noin kaksikymmentä
olen harmitellut omenapuuta
isoa ja laiskakukkaista
omenoita vähän jos ollenkaan
tänä paksun lumen talvena
jänikset söivät oksia yli suojaverkon
Monta vuotta olen uhannut kirveellä
tänä keväänä päätin:
katson vain kukinnon
(muutamakin ilahduttaa)
ja se on siinä: pois loisimasta
Varhain jo näin
että nyt rävähtää
se pursottelee kukkiaan
kuin Japanin kirsikkapuu
leyhyttelee vienoa tuoksuaan
kimalaiset pörräävät
kukat keinahtelevat
niiden painosta ja tuulesta
Ehkä se on
hieman myöhäiskypsää lajia
Kommentit