aamu-usva hälveni hitaasti viivytellen
kuin olisi tahtonut mukaansa
olennot joita ei ennen sitä ollut
sumussa syntyneet
koko aurinkoisen aamupäivän
hahmot pysyttelivät paikoillaan
pyöritellen suuria silmiään kuin näkisivät
kauemmaksi tai syvemmälle kuin kuolevaiset
illan lähetessä niiden piirteet alkoivat
liueta taustaan katseeseen tuli raukeutta
ääriviivat aukenivat tyhjenivät udusta
viimeisenä silmät
olentojen jäljiltä painanteet täynnä
kyyneleitä jokainen erillisenä
sateenkaaren kaikissa väreissä
jokainen väri kuin tunne&ymmärrys
kuin helmet rasiassa
Kommentit