Tuskaisena loskan päivänä
ajoneuvon pyörät roiskivat
lumipenkat mustiksi
vetäytyvät suosiolla
kauhusta kauemmaksi
pyyhkijät laseissa rytmittävät
bussin matkaa päin harmaata
läpi maan etelästä pohjoiseen
vielä sen pinnalla hikoilee patja
metsän jo niskastaan karistama
luo tummia saarekkeita maisemaan
niiden terävyys lievenee
etäämmissä metsälöissä
hikoilun höyryistä himmeten
sulkien hypnoottinen rytmi
tuulilaseissa komppaa
bussin hurinaa sen ylä-äänten ulinaa
ja matalampaa jyrinää
tien reunukset pakenevat
häpeäänsä toivovat auringon apua
liukuakseen läpi kerrosten
noroihin puroihin jokiin ja virtoihin
avariin isoihin vesiin
Puhtaina
(mennään bussilla)
Kommentit