Paatuneesti tervehdin teitä te sankarit

Kollaan ja kuoleman

Eihän se teidän vikanne ole

että näillä rituaaleilla 

pidämme yllä omia valheitamme:

samat pönäkät tanakat punakat hanakat

miehet ja miehen puolet puolimielet

yhtä pompöösiä paatosta

kirkosta kapakkaan

 

Muistan vuosien takaa hautakummun

lumen keskellä männyn juurella

Ei muuta merkkiä

ei muuta kunniaa kuin

mänty jota kuunnella

Jossakin sen juurien alla jäänteet

pienestä miehestä

haulikonmittaisesta