Oli aika jolloin tämän

asutustilan aukiolla

ihmisten eläinten ja koneiden sinfonia

vyöryi vuodenaikojen vaihtuvissa kulisseissa

 

Tuli aika jolloin

äänet vaimenivat ja

karjasuoja tyhjeni

 

Vielä

kissa hiipii nurkilla

vanhusten kahvihetkien savut

nousevat pakkasaamuisin taivaalle

 

Kesken loppunut maali aidassa

ei ole enää ongelma

eivät vinot veräjän pielet

 

Ladan sakkorenkaassa

orvokkien jäänteitä

 

Ne kukkivat kerran kauniisti