Pienten vitutusten norot

haihtuivat tuulessa kynsitulilla

isot kaivoivat maata

padon alta joka oli rakennettu

isänmaallisen innostuksen

                            juhlatulilla

kylän letkeimmät letkut

sammuttivat tulet tuulen yläpuolelta

kansa kaikkosi neniään pidellen

 

Sanojen pato paisui tunteiden torniksi

murheiden koukkuun jäänyt sydän

huojentui äkisti kohtauksen partaalle:

ne multa pitkät vain saa